Tuomiokirkon tarkempi tarkastelu
Tänään saimme nauttia Aachenissa poikkeuksellisen kauniista säästä. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta, mutta lämpötila jäi kuitenkin alle parinkymmenen celciusasteen.
Iltapäivällä olin tutustumassa keskustan tuomiokirkkoon hieman aikaisempaa tarkemmin, koska tällä kertaa ostin kahden euron arvoisen lipun ohjatulle kierrokselle joka vie sellaisiin paikkoihin joihin ei muuten pääse. Opas puhui tietenkin saksaa ja sellaisella vauhdilla etteivät saksalaisetkaan tuntuneet saavan välillä selvää puheesta. Onneksi minulla oli ranskalainen kaveri mukana tulkkaamassa, joka osaa hieman paremmin saksaa kuin minä.
Tuomiokirkon perusti noin kaksitoista vuosisataa sitten Kaarle Suuri, joka käytti Aachenia valtakuntansa pääkaupunkina. Ihmiset ympäri Eurooppaa tekevät pyhiinvaellusmatkoja tähän kirkkoon, jossa 600 vuoden ajan 30 keskiajalla hallinnutta kuningasta on saanut kruununsa.
Näimme kaksi suurta kullanväristä uurnaa. Toinen on sisältänyt Kaarle Suuren maalliset jäännökset vuodesta 1215 lähtien. Toinen uurnista on pyhitetty Neitsyt Marialle ja sisältää Aachenin neljä raamatullista pyhäinjäännöstä: Neitsyt Marian puvun, Jeesus-lapsen vaatteet, Kristuksen lannevaatteen sekä Johannes Kastajan asun jossa hänet mestattiin. Näimme myös valtaistuimen, jonka tiedetään olleen vuosien 936 ja 1531 välisen ajan käytössä kuninkaiden kruunajaisissa.
Luterilaisen kirkon pelkistetyn karuun tyyliin tottuneena näkymät ovat melko ällistyttäviä. Kaikki on niin koristeellista katosta lattiaan että alkaa melkein pyörryttää. Myös 32 metrin korkuinen sisätila antaa oman säväyksensä kokemukseen. Kirkossa riittää näkemistä useammaksikin kerraksi joten käyn siellä varmaan vielä ihmettelemässä myöhemminkin.
Tänään koin myös jotain muuta uutta ja ihmeellistä; elämäni ensimmäisen aidon "poskisuudelma-tervehdyksen" kun ranskalainen ystäväni esitteli minut eräällä toiselle ranskalaiselle tytölle. Ranskalaisessa kulttuurissahan esimerkiksi halaamista pidetään paljon intiimimpänä kuin poskisuudelmien antamista. Poskisuudelmissahan ei oikeasti suudella vaan posket vain vähän koskettavat toisiaan ja suulla tehdään pieni moiskautus-ääni. Minut yllätti se, että yleensä poskisuudelmia antavat toisilleen vain jo ennestään tutut henkilöt. No joka tapauksessa, sillä oli suurinpiirtein sama merkitys kuin kädenpuristuksella.
Iltapäivällä olin tutustumassa keskustan tuomiokirkkoon hieman aikaisempaa tarkemmin, koska tällä kertaa ostin kahden euron arvoisen lipun ohjatulle kierrokselle joka vie sellaisiin paikkoihin joihin ei muuten pääse. Opas puhui tietenkin saksaa ja sellaisella vauhdilla etteivät saksalaisetkaan tuntuneet saavan välillä selvää puheesta. Onneksi minulla oli ranskalainen kaveri mukana tulkkaamassa, joka osaa hieman paremmin saksaa kuin minä.
Tuomiokirkon perusti noin kaksitoista vuosisataa sitten Kaarle Suuri, joka käytti Aachenia valtakuntansa pääkaupunkina. Ihmiset ympäri Eurooppaa tekevät pyhiinvaellusmatkoja tähän kirkkoon, jossa 600 vuoden ajan 30 keskiajalla hallinnutta kuningasta on saanut kruununsa.
Näimme kaksi suurta kullanväristä uurnaa. Toinen on sisältänyt Kaarle Suuren maalliset jäännökset vuodesta 1215 lähtien. Toinen uurnista on pyhitetty Neitsyt Marialle ja sisältää Aachenin neljä raamatullista pyhäinjäännöstä: Neitsyt Marian puvun, Jeesus-lapsen vaatteet, Kristuksen lannevaatteen sekä Johannes Kastajan asun jossa hänet mestattiin. Näimme myös valtaistuimen, jonka tiedetään olleen vuosien 936 ja 1531 välisen ajan käytössä kuninkaiden kruunajaisissa.
Luterilaisen kirkon pelkistetyn karuun tyyliin tottuneena näkymät ovat melko ällistyttäviä. Kaikki on niin koristeellista katosta lattiaan että alkaa melkein pyörryttää. Myös 32 metrin korkuinen sisätila antaa oman säväyksensä kokemukseen. Kirkossa riittää näkemistä useammaksikin kerraksi joten käyn siellä varmaan vielä ihmettelemässä myöhemminkin.
Tänään koin myös jotain muuta uutta ja ihmeellistä; elämäni ensimmäisen aidon "poskisuudelma-tervehdyksen" kun ranskalainen ystäväni esitteli minut eräällä toiselle ranskalaiselle tytölle. Ranskalaisessa kulttuurissahan esimerkiksi halaamista pidetään paljon intiimimpänä kuin poskisuudelmien antamista. Poskisuudelmissahan ei oikeasti suudella vaan posket vain vähän koskettavat toisiaan ja suulla tehdään pieni moiskautus-ääni. Minut yllätti se, että yleensä poskisuudelmia antavat toisilleen vain jo ennestään tutut henkilöt. No joka tapauksessa, sillä oli suurinpiirtein sama merkitys kuin kädenpuristuksella.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
<< Home