Päiväkirja opiskelijaelämästä Aachenissa, Saksassa lukuvuonna 2005-2006.

maanantaina, helmikuuta 06, 2006

Home sweet home

Joululomalta palattuani, noin kuukausi sitten, löysin hometta huoneeni yhdestä nurkasta. Miten olisinkaan voinut olla sitä huomaamatta, kun valkoinen seinä alkoi aivan näkökentässä olla melkoisen suurelta alueelta tummanvihreän laikukas. Homeinen kuorrutus paskakakun päälle, sanoisin.

No menin tietysti kertomaan pikkuviasta yläkertaan vuokraemännälleni. Sain tuta saksalaisen homevauriokorjauksen seuraavana aamuna, kun rouva Schaa pölähti huoneeseeni jonkin yläkerrassa remonttia tekemässä olleen työmiehen kanssa.

-- Ei, en usko, että tämä voi mitenkään olla syynä huonoon terveydelliseen tilaasi, rouva Schaa vastasi valituksiini. -- Tuosta vaan vähän pyyhkäistään kuorrutuksia pois ja sitten maalataan päälle. Eikös niin? No mitäs minä siihen sanomaan, maassa maan tavalla?

Niin kuin arvata saattaa, home ei moisilla konsteilla kovin kauaa pysy piilossa. Nenässäni ja keuhkoissani olen sen kyllä tuntenut koko ajan, mutta tänään sain taas lisää visuaalia kun kurkistin vaatekomeron taakse: seinä aivan homeessa. Ja tämä vaatekomero on sänkyni vieressä, joten ei ihmekään jos aamuisin vähän nenä on tukkoinen ja koskee päähän.

Moni olisi varmaan jo lähtenyt tästä kämpästä ajat sitten ja itsekin ihmettelen, että mitä vielä täällä ylihintaisessa (250e/kk) luukussa asun. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen. Olen tehnyt vuokrasopimuksen, jossa on kolmen kuukauden irtisanomisaika. Jos haluan lähteä lyhyemmällä varoitusajalla, vuokranantajalle sopii kuitenkin, että etsin itse uuden vuokralaisen tilalle.

Kuka tällaiseen kämppään sitten haluaisi muuttaa? No tietysti ihan piakkoin kaupunkiin tulvii uusia (vaihto-)opiskelijoita, jotka eivät välitä, vaan ottavat saatavilla olevan kämpän sika säkissä, niin kuin itsekin tein. En tosin haluaisi tässä kenenkään asuvan, ennen kuin ainakin homevauriot on kunnolla korjattu.

Näiden ongelmien kanssa minua on onneksi yliopiston kansainvälinen toimisto auttanut. Tänään sain sähköpostia, jossa kerrottiin opiskelijajärjestöllä olevan tarjolla yksi asianajaja opiskelijoita varten. Tällaista palvelua tarvitsen, jos haluan tietää pystynkö purkamaan vuokrasopimuksen välittömästi. He auttavat minua myös löytämään uuden asunnon. Tämä apu voisi esimerkiksi olla siirtämiseni opiskelija-asuntoloiden asunnonhakujonoissa etusijalle.

Tänään sanoin joka tapauksessa vuokrasopimukseni irti.

Keskiviikkona on muuten saksan koekin. Toivottavasti pääsen läpi. Kämppä on siis homeessa ja kieli ruosteessa. Paremminkin kai voisi mennä? Tässä voi sentään vielä lohduttautua toteamalla kaiken olevan kuitenkin lopulta vain aaltoliikettä.

1 kommenttia:

Anonymous Anonyymi kommentoi...

Miten kävi asunnon kanssa lopulta?

26 lokakuuta, 2011 22:57  

Lähetä kommentti

<< Home